11 viestiä aiheessa Kemputin. Näytetään viestit 1 - 10.

Edellinen 1 2 Seuraava
siltakorpi
siltakorpi kirjoitti 14.08.2015 kello 10:18.

Kuinka moni tuntee sanan "kemputin"? Käsi pystyyn!

Juan
Juan vastasi siltakorpin viestiin 15.08.2015 kello 00:33.

En ole kuullut. Tulee mieleen kemppi ja vemputtaa. Tai Putin.

siltakorpi
siltakorpi vastasi Juanin viestiin 16.08.2015 kello 02:06.

Itsellenikin sana oli täysin vieras. Odotan vielä vuorokauden mahdollisia kommentteja ja kerron sitten, mitä kysymykseni taustalla piilee.

tintsik
tintsik vastasi siltakorpin viestiin 16.08.2015 kello 10:52.

kemputin
wiki: palauta
muokannut: tintsik, 09:55 14.08.2015 — "Gustaf Renvall Frenckellianis, 1826 - 339 sivua ja Paula Palmeos (Tallinna 1963, 1981(2) suomen kielen oppikirja)"

tintsik
tintsik vastasi tintsikin viestiin 18.08.2015 kello 10:15.

Suomen murteiden sanakirja, sieltä löytyy niin killata kun kemputin.

siltakorpi
siltakorpi vastasi tintsikin viestiin 19.08.2015 kello 12:28.

No niin, kukaan ei ole ilmoittanut tuntevansa kemputinta (paitsi tintsik, joka on käyttänyt sanaa käännöksessään).

Taustaa: aloitin tutkimusmatkan eestin kieleen ja olen tällä matkalla myös sekaantunut täällä oleviin käännöksiin. Havaitsin kaksi käännöstä, joita korjasin:

”sobiv” oli käännetty sanalla ”killattava”. Korjasin vastineeksi sanan ”sopiva”.
”ehe” oli käännetty sanalla ”kemputin”. Muutin käännökseksi sanan ”koriste”.

Verkossa olevan eestin kielen selittävän sanakirjan mukaan ehe tarkoittaa nimenomaan koristetta (ehtimiseks kasutatav ese, ehteasi). Esim. joulukuusen koristeet. Myös on ilmoitettu jo vanhentuneeksi mainittu merkitys ”(komea) vaatekappale tai vaatetus”.

Tämä eestiläinen, joka myös yllä puolustaa killattavia kemputtimiaan samoilla lähteillä kuin yksityisviesteissäkin, muutti ”sopivan” takaisin ”killattavaksi” ja ”koristeen” takaisin ”kemputtimeksi”. Ei vaikuta sietävän minkäänlaisia käännöstensä korjailuja. Vaikka kirjoitin muutokseni yhteydessä kommentin, että kemputinta ei ole Nykysuomen sanakirjassa, eestiläinen viittaa palautuksensa yhteydessä johonkin Paula Palmeosin suomen kielen oppikirjaan ja Gustaf Renvallin vuodelta 1826 (!!) olevaan sanakirjaan suomi-latina-saksa. Siis tällaiset opukset ovat tintsikille pätevämpiä lähteitä kuin Nykysuomen sanakirja??

Kiinnostuneille linkki siihen merkitykseen, jonka Renvall antaa kemputtimelle:
https://books.google.fi/books?id=C99EAAAAcAAJ&pg=PA179&lpg=PA179&dq=kemputin&source=bl&ots=74kXpKmFN-&sig=9112O57HdO33aKuma0zzTo_cFqA&hl=fi&sa=X&ved=0CD8Q6AEwBWoVChMIofjD8PunxwIVg4gsCh0PuA-X#v=onepage&q=kemputin&f=false

sarcina; onus humeris ferendum, saksaksi ”Bürde”.

Latinaksi sanotaan tässä ”olkapäillä kannettava taakka”.

Saksan ”Bürde” tarkoittaa vaikeasti kannettavaa taakkaa tai kuormaa, konkreettisesti tai kuvaannollisesti. (Duden: das große Wörterbuch der deutschen Sprache; esimerkkilauseina annetaan ”Puiden oksat katkeavat lumikuorman alla” ja ”Korkea ikä on käynyt hänelle jo taakaksi”)

Tässä on linkki, jossa voi tutkia latinan sanoja (johtaa sanaan ”ferendum”)
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/morph?l=ferendum&la=la

Tintsikin mainostama Suomen murteiden sanakirja tarjoaa merkitykseksi kirkkovaatteita. Siis kovin erilaisia merkityksiä annetaan kemputtimelle. Renvallin kemputin tarkoittaa taakkaa, ja sillä en näe mitään yhteyttä koristeellisiin asioihin.

Paula Palmeos näkyy olleen suomalais-ugrilaisten kielten opettaja Tarton yliopistossa. Siitä huolimatta sellaisten sanojen kuin ”killattava” ja ”kemputin” käyttö oppikirjassa herättää syviä epäluuloja hänen todellisesta pätevyydestään suomen kielessä. Jos joskus saan käsiini tämän oppikirjan, voin esittää lausuntoni siitä, mutta näiden kahden näytteen perusteella ihmettelen, mitä hölynpölyä eestiläisille on opetettu suomen kielenä vuosikymmenten ajan. Sic!

Tintsikin olisi syytä tehdä 200 vuoden aikahyppäys Renvallin sanakirjasta tälle vuosituhannelle ja käyttää sellaisia sanoja, jotka ovat nykypäivinä yleisesti ymmärrettäviä. Me suomalaiset tiedämme paremmin, mitä sanoja meidän on sopivaa (ei: killattavaa) käyttää kielessämme. Emme tarvitse siihen neuvoja eestiläisiltä!!
1826 painettu sanakirja on todella kaukaa haettu perustelu, jos yritetään vakuuttaa suomalaisia killattavien kemputtimien kuulumisesta tämän vuosituhannen kielenkäyttöön! Tintsik kuitenkin hakee kaikki ummet ja lammet yrittäessään puolustaa käännöksiään.

Minulle ei ole vieläkään selvinnyt, mitä tintsik tarkkaan ottaen tarkoittaa kemputtimellaan… Onko se koriste - vai taakka, kuorma…?

Vielä ihan huvin vuoksi muutama poiminta Renvallin sanakirjasta. Perin outoa nykyiselle kielitajulle:

kaimala: helmikuu
kalju: viileä, epämiellyttävä
kenkku: pieni kukkula, kumpu
leino: helle, auringonpaahde

tintsik
tintsik vastasi siltakorpin viestiin 19.08.2015 kello 13:15.

Kiitos vihamielisestä palautteesta ja kaikkea hyvää suomalaiselle Siltakorpille.

Suomen kielihistorian alku on luultavasti kauempana kun Nykysuomen sanakirja. Olen lisännyt näille sanoille merkityksen vanhanaikainen ja myöskin murre.
Mikään ei estä kirjoittamasta ihan omia käännöksiä, siis alusta alkaen.

En ole suomalaisten opettaja, virolaisetkin haluavat oppia suomea. Tämä sivusto ei ole eestiläisille kielletty, vai pitäisikö olla?


kemputin s. us. mon.: kirkkovaatteista. Sp:ssa.

Levikki: VarE-U-Y Häm, joitakin tietoja Poh SatP ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja. Rinn. kelttu1 1.a (Kuortane), kempale 2 (Mikkeli), kempotin, kemppu1 1, kempsutin, kempuke, kempukka, kempula 2 (Tammela), kempus, kemputus, kenttu2 1.a, kenttumet, kenttuut (Kitee), kentukka, kentula (Humppila), keppana (Rovaniemi), keppu2, keputin 2, kerttu2, kettana 3, kettele (Pello).

Joll ̮or riihremputtimet, sill ̮on kirkkokemputtimet sp. Heinola


Terveisiin, eestiläinen tintsik

tintsik
tintsik vastasi tintsikin viestiin 19.08.2015 kello 14:11.

Aleksis Kivi – Seitsemän veljestä

Viides luku

Kevät oli tullut, kinokset olivat sulaneet, suojasti puhalteli tuuli, maa rupesi viheriöitsemään ja koivisto kävi lehteen. Veljekset nyt retkeilevät muuttomatkallansa Jukolan ja Impivaaran välillä. Kulkevat pitkin kivistä, polvellista metsätietä, pyssyt olalla ja tuohikontit seljässä, joissa on heidän ampumavaransa. Edellä astuu Juhani ja hänen rinnallansa Jukolan suuret, äkeät koirat, Killi ja Kiiski.......

EERO Ja prameus.

JUHANI Niin!

EERO Ja koreat, synnilliset vaatteet.

JUHANI Niin!

EERO Letkuvat kirkkokäässyt ja kaikki koreat kirkon k e m p u t t i m e t.

JUHANI Mitä? Mitä sinä puhut?

SIMEONI Hän veistelee taas.

JUHANI Minä huomaan sen. Katso etten tempaa niskastasi kiinni, jos nimittäin huolisin houkon puheista, mutta enhän sitten oliskaan mies, en totisesti oliskaan. - Kuinka pitelet, sinä peevelin kirottu nallikka, sitä kukkoa? Miksi porahtelee elikkoparka? ........jatkuu

.....AAPO Etten k i l t a a minäkään tuota rangaistusparakraaffia, jonka tahtoisit käytettäväksi välillemme asettaa, vaan katsonpa sen veljesten keskenä liian törkeäksi, pedolliseksi.

JUHANI Vai et kiltaa? Etkö kiltaa? Etkö totisesti k i l t a a? Sanoppas sitten viisaampi parakraaffi, koska minä en milloinkaan käsitä mikä on oikein, mikä väärin.

AAPO Sitä en sano.

JUHANI Sanoppas se uusi, k i l l a t t a v a parakraaffi, sma Jukolan tietäjä.

Juan
Juan vastasi tintsikin viestiin 10.09.2015 kello 02:11.

Kemputtimet tarkoittaa siis ilmeisesti samaa kuin kamppeet.
Hienoja vaatteita sanotaan esim. Pohjois-hämeessä myös vermeiksi.
"Onpas pojalla hienot uudet vermeet" tarkoittaa silloin komeita vaatteita tai kamppeita.
Nykyäänhän puhutaan myös "kuteista".
"Rouva oli kirkossa hienoissa kuteissaan."

Sanaa "killata" en ymmärrä.
Se taitaa olla muunnos ruotsin verbistä "gilla" = pitää jostakin, tykätä.

siltakorpi
siltakorpi vastasi Juanin viestiin 13.09.2015 kello 03:19.

Sana "killata" on käytössä kotikaupunkini Porin murteessa. Selvästi se on muunnos ruotsalaisesta gilla-verbistä.

Katso esim. tätä: http://www.porilaiset.com/forum/viewtopic.php?f=11&p=308026

Lasten leikeissä sana on yleinen, kun on kysymys jonkin tapahtuman hyväksyttävyydestä. Voidaan sanoa esimerkiksi että "Tota ei killata!" ja tarkoitetaan, ettei sitä oteta pistelaskussa huomioon.

Joku on tehnyt oikein pori-suomi -sanakirjan.
http://www.notuli.com/pori/sanakirja

Murteet ovat hassu asia. Jos ruoka on tuimaa, niin jossain päin Suomea se tarkoittaa erittäin voimakkaasti maustettua ja jossain muualla taas, ettei se ole lainkaan maustettua...

Edellinen 1 2 Seuraava